tiistai 10. marraskuuta 2015

Lonkka vaivaa


Ei bali naurata.


Voihan itku. Surettaa nyt ihan oikeasti.

Tämä olisi ollut se viikko, kun minulla olisi ollut aikaa tehdä liikunnallisesti vaikka mitä. Heräsin eilenkin aikaisin, sillä hölkkälenkki aamuisessa usvassa houkutti. Vaan sinne ei sitten tullut lähdetty missään vaiheessa, sillä minulla on joku ongelma lonkkani kanssa.

Olin perjantaina koiran kanssa lenkillä, kun aloin ihmettelemään mistä tuo ihmeellinen napsuminen kuuluu. Kuvittelin, että se kuuluu takistani jotain helmasta, napista tms. Oli todella ärsyttävä ääni ja häiritsi keskittymistä lenkkiin. Otin takin pois, ja aloin miettimään asiaa. Meinasin lentää pyllylleni, kun tajusin että ääni tuleekin minusta. En ihan paikantanut vielä että mistä, sillä en tuntenut mitään sen kummempaa. Ainoastaan kuulin äänen, ja tajusin että se tulee minusta.

No, en jäänyt pohtimaan sitä sen enempää vaan jatkoin lenkin loppuun. Unohdin asian, kun tulin kotiin sillä en tuntenut mitään kipua tms. Asia tuli mieleen seuraavana päivänä töissä, sillä ääni tuli edelleen kävellessä. Joka askeleella siis, eikä mitenkään satunnaisesti. Olin hieman ihmeissäni, että mistä tälläinen kun ei ole ikinä ennen ollut.

Nyt on jo tiistai, eikä ongelma ole poistunut vieläkään. Harmittaa ja pelottaa! Olen kyllä googletellut kaikenlaista (kyllä - Google on paras diagnoosien tekijä, saa itsensä ainakin luulosairaaksi jos ei muuta..) ja muillakin on ollut samaa ongelmaa; eikä se välttämättä aina ole mitenkään vaarallista. Toisaalta ollaan pohdittu liittyykö tälläinen vaiva esimerkiksi nivelongelmiin tai mahdollisesti jopa kulumaan. Monet olivat kyllä myös maininneet sanan napsulonkka, joka on ilmeisesti diagnoosi juuri tämänkaltaiselle ongelmalle. En vain ihan netin perusteella ymmärtänyt, että mistä ongelma tulee ja mitä sille voidaan tehdä. Ja voiko se esimerkiksi tuolla napsumisellaan aiheuttaa kulumaa.

Nivelrikkohan on osittain perinnöllinen tekijä myös. Sen takia olenkin hieman varuillaan, että mummuni (äitini äiti) lonkat ovat niin kuluneet, että hän ei pysty enää kunnolla kävelemään. Toisaalta hänellä on aina ollut ylipainoa. Lonkat olisivat operoitu, mutta ikää on liikaa. Lisäksi äidilläni on kulumaa lonkissa, ja ne vaivaavat toisinaan. Joten en ihmettelisi yhtään, jos sukurasitteena minä jatkaisin samaa rataa. Haluankin jo nuoresta lähtien pitää itseni kunnossa, jotta voisin välttyä kaikelta tälläiseltä ikävältä sitten myöhemmin.

Tuo ääni häiritsee minua niin paljon, ettei koiran lenkkeilyttäminenkään ole mukavaa. Se ei varsinaisesti tee kipeää, mutta tuntuu että tietyllä tapaa lonkka jumiutuu ja "muljahtaa" paikalleen. Huomasin kyllä, että rasituksen jälkeen se oli hieman turta ja kuumottaa. Päätin, että jos tämä ei mene ohi ensi viikkoon mennessä niin varaan ajan lääkärille tai fysioterapeutille. En edes tiedä, kumman puoleen minun kannattaisi kääntyä?

Olen nyt täällä ihan paniikissa, että jos tämä vaiva kestää loppuelämäni eikä ääni lopu ikinä. Tuntuu niin kamalalta. Olen täällä parkunut sellaisten ihmisten puolesta, joilla on jokin vaiva eikä oikeasti pääse kunnolla liikkumaan (tai lainkaan) vaikka haluaisivat. Se olisi maailman kamalin tilanne, ja itseltäni ainakin sekoaisi pää. Toivon koko sydämestäni, että pysyn koko elämäni sellaisessa kunnossa, että pääsen liikkumaan ongelmitta ja pysyisin suht terveenä. Lottovoitot yms. saa mennä ohi suun, kunhan tämän saisin olisi kaikki paremmin kuin hyvin.

Ajattelin hakea apteekista glukosamiinia, joka on lisäravinne nivelille. Tästä ollaan montaa mieltä toimiiko se vai ei, mutta ei tässä kai mitään hävitäkään. Uskon kyllä että se toimii, syötän nivelravinteita koirallenikin koska sillä on alkava nivelrikko.

Ja tosiaan vaikka varmasti saisin vaivan kanssa liikkua yms., niin en halua rasittaa sitä sen enempää joten ajattelin ottaa tämän viikon ihan suht rauhallisesti ja keskittyä ruokavalioon + kouluun.

Toivotaan, että ensi viikolla kaikki on jo paremmin eikä lääkäriä/fysioterapeuttia tarvita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti