Koko ajan toitotetaan, että pitäisi olla onnellinen ja etenkin tehdä töitä sen eteen, että olisi onnellinen. Pitäisi iloita, tehdä asioita joista nauttii ja olla tyytyväinen omaan elämäänsä.
Kuinka ihmeessä tämä kaikki on mahdollista, koska pääasiassa maailma on niin paha paikka elää? Ja suurin osa meistä sen tiedostavat. Eiliset tapahtumat muistuttivat ainakin taas omaan mieleeni, kuinka sairasta on koko elämä. En ole ikinä elämän tarkoitusta ymmärtänyt, enkä valitettavasti tule varmaan ikinä täysin ymmärtämäänkään. En usko Jumalaan enkä juuri mihinkään muuhunkaan. En ymmärrä että miten muka kaikella on tarkoituksensa? Hyvät ihmiset kärsivät ja menettävät rakkaitaan, mutta pahuus saa ottaa vallan ja jatkaa toimiaan?
On ristiriitaista nähdä ja kuulla mitä kaikkea hurjaa maailmalla tapahtuu, ja sitten yrität itsekkäästi keskittyä siihen että saat oman elämäsi tasapainoon ja tuntea olevasi onnellinen. Se ei helposti onnistu ainakaan minulta. Itse olen ainakin herkkä ihminen ja mietin paljon maailman asioita, tekisi mieli poistaa se kaikki paha ja tehdä maailmasta parempi paikka elää. Asiaa ei helpota se tieto, että tiedostan olevani kykenemätön tekemään juuri mitään näille pahoille asioille. Vaikka kuinka murehtisin, niin väkivalta ja julmuus eivät poistu maailmasta.
Nykyään olen toisinaan pelkuri, ja pakoilen mediaa. En halua enää nähdä näitä huonoja uutisia. Ne saavat minut voimaan pahoin ja mielialani surkeaksi. Jonkun korvaan se voi kuulostaa itsekkäältä, mutta minun on oikeasti kasattava kaikki voimavarani jotta pystyn keskittymään omaan elämääni ja siihen, kuinka saan siitä elämisen arvoista. Tiedostan kyllä sen kaiken pahan joka maailmalla on, mutta en halua enää silmieni sarveiskalvolle ikäviä asioita. Niin kauan, kun omat käteni ovat voimattomia näiden pahojen asioiden kanssa, aion sulkea silmäni ja kääntää selkäni vaikkei se pahoja asioita poistakkaan. Niin itsekkäältä kuin se vaikuttaakin. Mutta ei poista sekään, että uutisia luen ja kotona itken ihmisten julmuutta. Sen sijaan aion puuttua epäkohtiin, joita pystyn itse muuttamaan. Aion puuttua kiusaamiseen jos sitä havaitsen ympäristössäni, aion auttaa ihmisiä joilla on hätä tai tarvitsevat ystävää jolle jutella. Aion tehdä omilla toimillani maailmasta hieman paremman paikan elää.
Jos näitä väkivalta ja terrori-isku uutisia ei lasketa, niin uutisointi yleensäkin on nykypäivänä hyvin stressaavaa ja oikeastaan jopa provosoivaa. Esimerkiksi Suomeen liittyvät uutiset ovat pääasiassa koko ajan sitä, että kuinka huonosti meillä menee taloudellisesti ja kuinka kenelläkään ei ole tulevaisuutta - koska kohta ei ole työpaikkoja ja elämme vain sekasorrossa laman keskellä. Kun ihmiset päivät pitkät lukevat näitä uutisia, en yhtään ihmettele että kukaan ei jaksa kohta yrittää enää yhtään mitään vaan masentuu ja syrjäytyy kotiinsa. On tässä hieman skeptinen olo lukea itselleen uutta ammattia, kun koko ajan sorsitaan sitä etten kuitenkaan tule töitä löytämään kun valmistun vaan jään työttömäksi.
Nyt jatkan keskittymistä omaan pieneen elämääni. Jatkan elämää omassa pienessä kuplassani. Niin kauan, kun se ei satuta muita ja nostaa omaa onnellisuusastettani - niin aion sitä jatkaa. Niin kauan se on merkityksellinen ja järkevä vaihtoehto. Koska jokaisen tulisi nimenomaan panostaa omaan hyvinvointiinsa sekä onnellisuuteen, vaikka se onkin todella hankalaa ainakin minulle. Miksei maailmassa voisi olla rauha ja miksei maailma olisi hyvä paikka elää? Sellainen, että tänne jättäisi mielellään aikanaan jälkikasvunsa kasvamaan kun itsellä on aika poistua.
Tähän pahaan ei nyt rukoukset ja voimahalit auta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti