Oikeasti talvi tänne, kiitos! Nyt kyllästyttää tämä jatkuva pimeys ja märkyys. Syksy oli todella hieno ja kaunis siihen asti, että vaihdettiin kellot talviaikaan ja Suomen valtasi ikuinen pimeys. Siltä samalta seisomalta alkoivat myös nämä sateet, jotka pysyttelivät alkusyksyn poissa.
Onhan tämä hienoa ja tunnelmallista näin illalla istua pimeässä kynttilän valossa nauttien kupillisesta teetä. Täysin hiljaista, vain minä hereillä. Eläimet ja mies nukkuvat, kohta pitäisi itsekin raahautua sänkyyn jotta jaksaa aamulla nousta töihin. Kuulostaa tunnelmalliselta, kun sade hakkaa ikkunoihin. Tuntuu lohduttavalta, että on katto pään päällä ja lämmin. Elämässä on kaikki ihan hyvin kun asioita vaan osaa arvostaa.
Mutta olisin myös valmis toivottamaan talven jo tervetulleeksi. Hieman lunta ja pakkasta, niin fiilis olisi jo täysin erilainen. Mitään jääkautta en kuitenkaan kaipaa, vaan sellainen inhimillinen talvi olisi kiva.
Mutta näin kauan kun tämä syksy jatkuu niin nautitaan kaikesta mistä vain osataan. Kynttilöistä, pimeydestä, tunnelmallisuudesta, metsälenkeistä kun polut eivät ole vielä lumen ja jään peitossa, tähtitaivaasta, haravoimisen tuomasta hyötyliikunnasta sekä niistä päivistä kun aurinko hetken luonamme pilkahtaa. Sadepäivänä voit myös hyvillä mielin vetää viltin korviin ja keskittyä hyvään kirjaan.
Hyvää yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti